Michelle Karvinen peräänkuuluttaa lisänäkyvyyttä naisten jääkiekolle – PWHL saa kiitosta

Michelle Karvinen, Naisleijonien tanskalais-suomalainen kapteeni, kertoo vuodestaan Vancouverissa, olympiapettymyksestä sekä kokemuksistaan urheilumedian kanssa.

 

Vancouverissa uuteen vaiheeseen uralla

Ammattijääkiekkoilija Michelle Karvinen, 35, on pitkän ja monipuolisen uransa aikana nähnyt jääkiekon monet kasvot. Ensimmäinen kausi PWHL:n Vancouver Golden Eyesissa on kuitenkin ollut toistaiseksi ensisijaisesti positiivinen kokemus. Kaupunkina Vancouverilla on myös Karviselle erityinen merkitys. 

“Pelasin täällä vuonna 2010 ensimmäiset olympialaiseni. Tuntuu tavallaan siltä, kuin ympyrä olisi sulkeutunut.”

Karvinen kiittelee myös Vancouverin joukkueen arjen järjestelyjä ja kertoo joukkueen olevan liigan ainoa, jolla on oma halli.

“On todella siistiä, että kun astut halliin tai tulet peliin, kaikkialla hallissa näkyy meidän kuviamme ja logomme,” hän kuvailee. “Se on ollut valtava askel, tietenkin Vancouverille ja meidän joukkueellemme, mutta myös koko liigalle, että vihdoin naisten jääkiekkojoukkue ei ole vain sivuroolissa, vaan se on pääosassa.”

Karvisen mukaan kausi on ollut myös paikoin haastava.

“Kaikilla muilla joukkueilla paitsi Seattlella on ollut jo kaksi kautta aikaa pelata yhdessä, kun taas meille tämä on ensimmäinen kerta, kun pelaamme yhdessä,” Karvinen kuvaa. “Mutta se on myös yksi niistä asioista, joita odotin, että saan haastaa itseäni pelaajana. Haluan pelata maailman parhaiden kanssa ja heitä vastaan. Se on ollut haaste, mutta hyvä sellainen.”

Karvisen mukaan myös hänen oma pelinsä on kehittynyt.

“Pelaan nopeammin ja pienessä kaukalossa pelaaminen on kehittänyt minua pelaajana. Pitää ajatella nopeammin, laukoa nopeammin, kaiken täytyy tapahtua paljon nopeammin. Peli on täällä myös hyvin fyysistä,” Karvinen kertoo.

Karvinen korostaa myös PWHL:n viihdearvoa ja kokonaisvaltaista urheilutuotetta.

“Täällä se on kokonaispaketti – sekä urheilun että viihteen näkökulmasta. Ihmiset tulevat viihdytetyiksi, ja jääkiekon ohella tapahtuu paljon muutakin. Meillä pelaajilla on myös paljon velvollisuuksia markkinoida paitsi omaa joukkuettamme myös PWHL:ää,” hän avaa. “Nämä asiat ovat todella tärkeitä. Mielestäni tämä on yksi asia, joka Euroopasta puuttuu – markkinointia ei juuri ole, koska taloudellisia resursseja ei ole.”

Karvinen uskoo, että pienemmällä liigalla aloittaminen ja sen määrätietoinen kasvattaminen voisi toimia myös eurooppalaisissa jääkiekkomaissa.

“Ehkä kannattaisi aloittaa pienemmin ja oikeasti panostaa pelaajiin, tehdä heistä esimerkiksi osa-aikaisia ammattilaisia tai täysammattilaisia. Jos miettii esimerkiksi Suomen liigaa, on todella vaikeaa tehdä kahdeksan tunnin työpäivä ja olla samalla täysipäiväinen jääkiekkoilija,” Karvinen perustelee. “Suomen liigassa pelaavilta odotetaan ammattimaista suhtautumista jääkiekkoon, mutta se ei ole mahdollista. Se ei ole realistinen odotus. Tiedän myös, että osa pelaajista joutuu maksamaan pelaamisesta.”

Karvinen korostaa kiitollisuuttaan PWHL-mahdollisuudesta sekä arvostustaan niitä kohtaan, jotka ovat rakentaneet sarjan mahdollistaneen jääkiekkokulttuurin Pohjois-Amerikassa. Hän ei kuitenkaan vielä puhu ensi kaudesta, vaan etenee urallaan vuosi kerrallaan.

“Olen pelannut pitkään ja minulle motivaation säilyttämiseksi on ollut tärkeää edetä vuosi kerrallaan. Se on ollut minulle paras tapa. Tämä vuosi on ollut valtava – olympialaiset ja siirtyminen tänne. Haluan vain nauttia siitä ja ottaa kauden jälkeen hieman aikaa ja katsoa, miltä tuntuu.”

Karvinen kuuluu Naisleijonien kokeneimpiin pelaajiin, ylittäen 300 maaottelun rajapyykin muun muassa Jenni Hiirikosken ja Karoliina Rantamäen rinnalla. Tanskassa kasvanut Karvinen kokee Suomen maajoukkueessa pelaamisen olleen hänelle merkittävä mahdollisuus.

“Olin todella onnellinen, että minussa nähtiin potentiaalia jo varhain ja sain mahdollisuuden tulla leirille. En koskaan odottanut, että asiat etenisivät niin kuin ne ovat edenneet,” hän tunnustaa. “Olen todella kiitollinen kaikesta, mitä olen kokenut Suomen maajoukkueessa.”

 

Olympiapettymys ja median paine

Naisleijonien kausi on edennyt vuoristoratamaisesti. Vahva alku sai kolauksen noroviruksen varjostamissa olympialaisissa.

“Turnaus on lyhyt eikä sellaisesta toipuminen ole helppoa. Meillä oli myös uusi valmentaja ja treenaaminen oli haastavaa, jouduimme jättämään osan treeneistä kokonaan väliin. Se oli meille vaikeaa. Minulla oli todella korkeat odotukset ja valehtelisin jos sanoisin, ettei olympialaisten lopputulos ollut pettymys. Halusimme paljon enemmän kuin mitä saimme. Se jää kirvelemään pitkäksi aikaa.”

Haasteita toi myös median toiminta.

“En ymmärrä kaikkea, mitä suomeksi kirjoitetaan, mutta on selvää, että se ei useinkaan ole kovin positiivista. Se tuntuu vähän surulliselta. Olympialaisissa odottaisi, että suomalainen media olisi joukkueen kuudes kenttäpelaaja. Toki heidän pitää olla kriittisiä, mutta usein tuntuu, että he etsivät kulman, joka saa meidät näyttämään huonoilta,” Karvinen kertoo.

“Monet jutut olisi voitu välttää, jos olisimme vain kertoneet totuuden siitä, mitä oikeasti tapahtui. Pelkäsimme kuitenkin, että asiat paisuisivat vielä suuremmiksi ja siksi emme sanoneet mitään. Tulevaisuudessa meidän täytyy kuitenkin pitää puoliamme, koska tilanne on mielestäni hieman karannut käsistä,” hän jatkaa.

Karvinen viittaa esimerkiksi huhuun, jonka mukaan Naisleijonat olisi nähty juhlimassa karaokebaarissa ennen sairastumisia. Todellisuudessa kyse oli tarkasti järjestetystä ja turvallisesta joukkueen yhteisestä illallisesta. 

Hän näkee eroja myös siinä, miten media kohtelee mies- ja naispelaajia.

“On kysymyksiä, joita ei todennäköisesti koskaan kysyttäisi miespelaajilta. Esimerkiksi yhdessä olympiapelissä, jonka voitimme, minulta kysyttiin maalilaulustamme ja mitä mieltä olin siitä. Koska en ymmärtänyt suomea, minulle kerrottiin sen olevan hyvin eroottinen. Ajattelin vain, että haluatteko todella puhua tästä heti voiton jälkeen?” hän ihmettelee. “Minulta ei kysytty jääkiekosta lainkaan, vaan maalilaulusta.”

Uutta päävalmentajaa Karvinen ei syyllistä, vaikka moni katsoja löysi hänen mediakäyttäytymisestään moitittavaa, mm. liittyen kommentteihin naispelaajien tarpeesta tuottaa TikTok-videoita.

“Hän on persoona ja monella tavalla ironinen,” Karvinen sanoo. “Se oli hänelle iso oppitunti ja hän kysyi meiltä jälkeenpäin, miten tällaisia tilanteita pitäisi jatkossa käsitellä. Hän ei tietenkään tarkoittanut saattaa meitä huonoon valoon. Tämä on hänelle uusi maailma. Henkilöbrändäys on monelle naisjääkiekkoilijalle tulonlähde ja se on asia, jota hän ei ole aiemmin kokenut, koska miespelaajille maksetaan palkkaa.”

Karvinen lupaa MM-kisoihin 2026 sisuuntuneen joukkueen.

“Voitte odottaa paljon. Meillä on erittäin taitava joukkue, ja siksi olympialaisten lopputulos harmittaa. Joukkue tulee kuitenkin olemaan todella nälkäinen MM-kisoissa ja meiltä voi odottaa paljon.”

 

Naiskiekon tulevaisuus ja muutoksen tarve

Yleisesti Karvinen on huolissaan suomalaisen naiskiekon tilanteesta.

“Olen kantanut huolta naisten jääkiekosta Suomessa ja siitä, miltä tulevaisuus näyttää. On selvä merkki, jos parhaat pelaajat lähtevät. Kun kuulee maajoukkuepelaajilta, jotka pelaavat Suomen liigassa, miten asiat siellä menevät, se ei ole kovin rohkaisevaa,” hän avaa. “Pitkällä aikavälillä se vaikuttaa maajoukkueeseen.”

“Muut maat etenevät koko ajan lähemmäs Pohjois-Amerikan tasoa ja jotain täytyy tapahtua, jotta nuoria pelaajia nousee myös Suomessa ja uusi sukupolvi ottaa paikkansa. U18-turnaus ei ollut menestys ja uskon, että se johtuu siitä, ettei meillä ole riittävän hyvää liigaa kehittymiseen.”

Karvinen peräänkuuluttaa myös juniorimäärien kasvua ja uskoo näkyvyyden lisäämisen olevan ratkaisevaa.

“Tytöt täytyy saada kiinnostumaan jääkiekosta ja tärkein asia on markkinointi. Heidän täytyy nähdä esikuvia. Jos he eivät näe kaltaisiaan pelaajia positiivisessa valossa, he eivät näe unelmaa ja mahdollisuuksia. Silloin on vaikea aloittaa tai jatkaa jääkiekkoa,” hän kertoo. “Toivon, että yhä useammat brändit panostaisivat naispelaajiin ja näyttäisivät, kuinka hienoa jääkiekon pelaaminen on.”

Ruotsissa Karvinen mukaan naisten liigan eriytyminen omaksi organisaatiokseen oli tärkeä askel.

“Kokemukseni mukaan Ruotsissa tapahtui suuri muutos, kun liigasta tuli itsenäinen. He pystyivät hankkimaan sponsoreita ja jokainen joukkue sai osansa tuloista, eli enemmän resursseja. Se antoi liigalle mahdollisuuden markkinoida itseään ja rakentaa omaa brändiään haluamallaan tavalla.”

Myös PWHL:ssä keskitytään oman tuotteen rakentamiseen ja oman yleisön tavoittamiseen.

“He eivät yritä olla NHL:n kaltaisia, vaan rakentavat omaa juttuaan ja tekevät asioita eri tavalla. Se olisi hyvä myös muiden muistaa: miten luodaan erilainen tuote kuin miesten jääkiekko. Ei kannata välttämättä tavoitella miesten jääkiekkoa seuraavaa yleisöä, koska he katsovat jo useita pelejä viikossa,” Karvinen kuvailee, pohtien miten paljon aikaa kukaan yksittäinen henkilö voi realistisesti käyttää urheilun katsomiseen.

“Jalkapallossa tämä on huomattu: monilla menestyvillä naisten joukkueilla yli 80 prosenttia yleisöstä ei seuraa miesten jalkapalloa lainkaan.”

Karvinen kiittelee erityisesti PWHL:n avointa ja monimuotoisuutta arvostavaa kulttuuria.

“Se on todella vastaanottava yhteisö, jossa on paljon queer-ihmisiä, ja ilmapiiri on avoin ja lämmin. Se on turvallinen tila kaikille.”